tiistai 23. tammikuuta 2018

Flowsta

Löydänköhän sanoja, tänäänkään?

Yritetään.

Tahtoisin kertoa, että eilen ja tänään minulla on ollut hauska flow-olo. Työnteosta on hyvä mieli.

Tämä olo... tänään on tuntunut kuin olisin ollut huipuissa bileissä, vaikka olen ollut töissä!

Fiilikseni kiteytynee kahteen asiaan.

1. Downshiftaamiseni on edennyt siihen pisteeseen, että tunnen olevani itseni pomo. Yrittäjyyteni on sopivan kepeää, päiväni ovat ilmavia.

Voin sanoa tehneeni työtä, mutta se on ollut mukavaa apuhenkilön kanssa kirjastossa istumista ja kallioilla valokuvattavana keikkumista. Ei koulun käytävien juoksemista minuuttiaikataulun kera.

2. Tiedän tehneeni oikeita asioita, vaikka olen saanut aikaan vain vähän. Mieleni on rauhallinen, sillä juuri ne asiat etenevät, joiden nyt pitää.

Monet asiat eivät etene, mutta nyt ei olekaan niiden hetki.

Mitäkö olen tehnyt?

Ensinnäkin kirjoittanut hyvin kehuvan kuvauksen itsestäni Islannin-keikkajärjestäjälle. Best sitä, first tätä ja tietysti palkittu ja kokenut. Sitähän minä! :D Kirjoitettu ja lähetetty luvattua myöhemmin, mutta kuitenkin, tehty!

Ehkä myös tulee olo, että on saavuttanut jotain elämässään ja urallaan, kun tuollaisia varten selaa CV:tään.

Toisekseen olin promokuvauksessa. Jännittää, mitä niistä tuli, sillä adhd-tyyliin unohdin meikit kotiin, enpä kyllä ois osannut meikatakaan. Eipä yleisö pety, kun keikoillekaan en ole aina meikannut... Suuremmaksi ongelmaksi sitä paitsi muodostui nenä, joka kovasti punoitti pakkasessa! Sellaista ei niin helposti peitetä meikilläkään. Toisekseen päälläni olevat jotkut ikivanhat vaatteet, vaikkakin kivat.

Mutta tiedättekö mitä, nyt on olo, että tämäkin asia voi vielä joskus muuttua! Kun olen kerran saanut aikaiseksi järjestää kuvauksen, saan kyllä jonain päivänä opeteltua meikkaamaankin, ja uusimaan vaatevarastoni säännöllisesti.

Minusta kuvauksessa olin mukavalla asenteella. Että nyt ollaan hoitamassa hommia alta pois, nyt ei ole aika olla täydellinen. Kuvat ovat ammattimuusikolle kulutustavaraa, olen asennoitunut maksamaan vuoden päästä uusista kuvista.

Tällä samalla asenteella tulen tämän kevään aikana saamaan itselleni myös nettisivut, ja jotakin soolomusiikkia äänitettyä. Sanokaa minun sanoneen. Ellen jopa musiikkivideon, mutta se nyt ehkä olisi jo vähän hurjaa.

Näiden kaikkien asioiden hoitamisen olin suunnitellut vuodelle 2019. Näinhän se aina menee - kun olen antanut itselleni luvan luistaa, alkavat asiat hoitua.

Parannettavaa löytyy läsnäolosta kotona. Työnteolla on aina hintansa, minulla tuo hinta on poissaolevuus. Sitä hintaa en haluaisi maksaa, mutta näköjään teen niin kuitenkin.

Mikä tähän johti?

En tiedä.

Ehkä muistikirjani (minulla on taas uusi systeemi...). Sen avulla voin hieman selkeämmin ajatella.

Ehkä olen oppinut muistamaan huonomuistisuuteni ja kirjoittanut paremmin akuutteja asioita muistiin kännykän "akuutit"-listaani. Priorisointikin on onnistunut luulemaani paremmin, juuri esimerkiksi kieltäydyin joistain koulusijaisuuksista. Luotan myös apuun: kun jotain kerta kaikkiaan on saatava hoidetuksi, sovin ajan apuhenkilöni kanssa, ja teemme sen yhdessä.

Kuukausien lykkäämisen jälkeen olen huomenna pääsemässä verikokeisiin. Apuhenkilöni sai minut varaamaan ajan, ja kaiken lisäksi ajaa minut huomenna sinne ja takaisin.

Yllätän tällä kirjoituksella itsenikin. Oikeastaan olisin voinut valittaa, että taas olen kahtena yönä nukkunut liian vähän, mummin kanssa seurustelu jäi tänään vain teepöydässä käännähtämiseksi, kotona on taas kaaos ja tiskejä, olen taas voimaton enkä mitään jaksaisi, kun söin eilen liian vähän.

Mutta ei minun tarvise tuollaisista valittaa. Tiedän, että kaikki on työn alla, ainakin jollain tasolla. Olen koko alkuvuoden tiskannut 2-3 krt viikossa, väsähtäneisyys selvästi liittyy edeltävän päivän ruokailuihin joten voin tehdäkin sille jotain, mummin luona käynti oli sentään mummin luona käynti, vaikken ihan läsnä ollutkaan. Kuunka monena päivänä tänä vuonna olenkaan jo jaksanut käydä kävelyllä, ja saanut ihan hyvin valmistettua ja syötyä kaikki päivän ateriat.

Kyllä tämä tästä, vielä minä täältä nousen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Piristähän päivääni kommentilla! :)