lauantai 28. heinäkuuta 2018

Ero

Terve!

Ei ole oikein runosuoni kukkinut, ja kiirettäkin on pitänyt!

Päällimmäisenä kuulumisena mielessä on ero, joka meille koitti yli 9 vuoden seurustelun jälkeen, josta 8 avokkeina.

Yksityiselämää ei ole reilua avata julkisessa blogissa sen tarkemmin. Lyhyen kuvauksen kai kuitenkin olen velkaa. Tämä on lopullista emmekä me ole keikahtamassa vahingossa takaisin. Välit ovat niin hyvät, että tuttavapiirikin oikein hämmästelee! Ihmettelyä on myös riittänyt, mutta niinhän se aina on, että asianosaiset itse tuntevat tilanteensa, itsensä ja toisensa parhaiten. Ihmisten kohteliaisuudesta olen yllättynyt. Hyvin hienotunteisesti tieto yleensä otetaan vastaan.

Talo
Koska kuitenkin kysytte! En ymmärrä, mikä siinä ihmisiä niin kiehtoo, mitä talolle tapahtuu. Itsehän vaan meen ja teen ja kyllä ne asiat siitä suttaantuu. Paremmin on aina suttaantuneet kuin tarkalla suunitelmalla.

Tällä hetkellä avokki asuu entisessä yhteisessä kodissamme, mökissä hehtaarin maaläntillä. Lunastushinnaksi on sovittu alkuperäinen ostohinta remontteja, arvonnousua ja inflaatiota huomioimatta. Eli hyvin selkeää. Kumpikaan ei suhtaudu paikkaan sellaisella tunteella, että kiistaa syntyisi. Ken haluaa lunastaa, maksaa 32500 € ja sillä sipuli. Voin lunastaa, voin myydä. Kaikki käy. Suunnitelmia on molempien tilanteiden varalle.

Muiden ihmisten mielestä tuntuu kummalliselta ja sopimattomalta omistaa yhdessä eksänsä kanssa mökkerö sulassa sovussa. Heille ei tunnu aukeavan, että tilanteen mukaan on menty tähänkin asti. Ilman juoksevaa vettä, koska ei ole mitään mihin sitä olisi tarvittu (esim. jälkikasvun perseen pesu). Saahan liittymän myöhemminkin hankittua, eikö? Sama tässä.

Eikä oikein sovi adhd-luonteelle tehdä asioita silloin kun oikeasti ei ole "nyt". Miksi käyttäisin elinaikaani tuohon, kun asian voi vaan antaa olla?

Uutta kämppää en ole ostamassa kuitenkaan niin sama lyhennellä tuota itselleen. Toki vuokrakaluston laajentaminen samalla rahalla olisi tuottavampaa.

Suunnitelmani tällä hetkellä on:
1) Pyytää laina-ajan pidennystä 25 vuoteen, josta aiemmin sain tarjouksen 123,90 €, stressitestattu kk-erä alle satasen enemmän. Nykyinen erä on 306,08 € ja aikaa noin 9,5 vuotta. -> Jää enemmän rahaa sijoittaa vuokrakalustoon.
2) Saada opiskelija-asunto ja siihen asumistuki.
3a) Jatkaa yhteisomistusta, avokki asunee mökissä toistaiseksi kulujen kustantamista vastaan. Minulle ei ole väliä kuinka monta vuotta.
b) Hankkia vuokralainen hippisukulaisten ja -tuttujen joukosta, mikäli avokki muuttaa (tämä nimenomainen talo voi olla myös kylmillään mikäli avokki vie kylmälle herkän irtaimiston turvaan).
c) Ostaa lisää vuokrakalustoa, mikäli avokki lunastaisi paikan.

Niin joo ja on meillä remppa kesken, mutta sekin etenee vähän tällä samalla asenteella, että en niin välitä, kunhan valmistuu joskus. Eli muutaman alahirren vaihto ja lattian sekä eristeiden uusiminen yhteen huoneeseen.

Muu
Kaikki se muu, mistä kukaan ei koskaan kysy. Mikä määrä tietotaitoa meillä päätyykään erilleen! Mikä määrä opetusta, apua ja neuvontaa! Mikä määrä erilaista työvälineistöä! Joka tietää soittotuntien hinnat, ymmärtää kyllä tämän. Kenellä on ikinä olleet kaikki keittiön veitset aina terässä, kaikki toisen verstaan työkalut aina myös omassa käytössä, kaikki toisen soittimet! Puolin ja toisin. Jännää on, että me kuitenkin molemmat ollaan useinkin oltu sitä mieltä, että elämä ilman toista osapuolta olisi edullisempaa, kun saa pihistellä juuri siinä omassa pihistelyn kohteessaan eikä tarvitse yhteishengen nimissä laittaa ropoakaan siihen, missä toinen ei pihistele.

Lopuksi
Mutta juu, eipä tämä oikeastaan tunnu elämänmuutokselta. Tällä hetkellä asustelen vanhemmillani, missä olen muutenkin paljon hengaillut. Mun tavarat mahtuu yhteen huoneeseen, ja opiskelija-asuntoahan olin jo viime syksynäkin hakemassa.

Kummempia ei ole tarvinnut miettiä, kun asiat ja tilanne on samalla tavoin selviä molemmille. Erossa ollaan oltu ehkä kuukauden päivät, joten voihan tässä vielä jotain myräkkää ilmetä, mutta mitään kummempia pilviä ei kyllä taivaalla näy. Kitkaa aiheutti ainoastaan eron aikataulu, tässä kun on kaikenlaisia käytännön asioita kesken, joita on vähän erikoista hoitaa loppuun erotilanteessa kuten remontti. Mutta tilanne ei kestänyt kauaa ja ratkesi lopulta eroamiseen heti eikä myöhemmin, myös asumisen osalta.

Näin, siinä yksipuolinen kertomus subjektiivisesta näkökulmastani. Katsotaanpa, milloin seuraavan kerran tulee asiaa!

2 kommenttia:

  1. Kesän blogitauon jälkeen väliin jääneitä juttuja lukiessa tällanen on aina ikävä uutinen. Mutta jos tilanne tosiaan on ollut molemmille selvä niin parempi ratkaisu tämä kuin väkisin hammasta purren kokeilla jatkaa saman katon alla asumista.

    Oletko miten miettinyt tuon omistamanne talon jatkoa kun nyt jatkat lainan maksamista normaalisti? Talo kuitenkin kuluu ja sitä täytyy ylläpitää jotta arvo säilyy, muussa tapauksessa voi käydä niin että maksat muutaman vuoden kuluttua lainaa purkukuntoisesta kohteesta kun sitä ei ole entinen avopuolisosi syystä tai toisesta enää halunnut ylläpitää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu on tässä surulliset puolensa itse kunkin näkökulmasta. Toisaalta ei oikeastaan ole syitä olla surullinen, kun riittävän laajasti ajattelee. Näkisin, että nykymaailmassa jo itse sana parisuhde tuo ihmisten välille tiettyä yrittämisen meininkiä. Itse näen, että ihmisten kanssa tulee olla niin kuin on hyvä olla. Jokaisen kahden ihmisen välinen mikä tahansa ihmissuhde on erilainen. Parempi aina toimia siten, miten saa mahdollisimman paljon iloa toisen ihmisen tuntemisesta.

      Karkeasti kun yksinkertaistaa, niin tuontyyppisessä hirsimökissä kaksi asiaa ratkaisee. 1) Katon kunto, joka on hyvä tällä hetkellä eikä tuo peltikatto siitä hetkeen muuksi muutu. 2) Asuttuna oleminen, eli että pysyy sisältä lämpimämpänä kuin ulkoilma on.

      Plus tietysti tulisijan yms. pitäminen kunnossa. Mutta olen varautunut kaikkeen tähän, kun pidän todennäköisimpänä vaihtoehtona, että minä lunastan paikan häneltä vuoden sisällä, koska hän ei sitä halua (mistä minun ei pitäisi mitään näin julkisesti kirjoittaa). Ootellaan vaan että tilanne selkiytty hänen elämänsä osalta, ja on siihen jo jotain suuntaviivoja löytynytkin että minne lähtee.

      Rästiin jääviä huoltoja on parin alahirren vaihto/paikkaus, joista minulla ei ole kokemusta kuinka nopeasti tilanne huononee jos sitä vuodella kahdella lykkää. Päädyttiin nimittäin siihen, että parempi saada lattian eristys pienellä muutaman kympin purunlisäyksellä kuntoon ja laudat äkkiä takas, kun syksy tässä jo etenee. Hirret sitten kun tutuilla ammattimiehillä on hiukan paremmin aikaa. Siinä ei menetä kuin hiukan paperia purujen päältä, jos sitäkään. Jää myös hänellä enemmän aikaa palkkatyön tekemiseen, ja mahdollisuuksia, kun olis taas molemmat huoneet käytössä.

      Suora vastaus: en ole miettinyt kun talo on jo nyt hiukan paremmassa kunnossa kuin se ostaessa oli. Eli puhuttaessa lyhyestä aikavälistä ei huolta. Toisekseen meidän luonteilla asiasta on vaikea saada tappeluakaan aikaan kun niin monta vaihtoehtoa on käyty läpi, ei ole sukutila tms., ja meidän luonteilla kun kumpikaan ei kestä eripuraa minkäänlaista.

      Poista

Piristähän päivääni kommentilla! :)