sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Elämänhallinta, suuntana taso 2

Tiedättekö! Edelleen elän uskossa (harhassa?), että ehkä tämä tästä! Uskallan jopa nostaa vaatimustasoa.

Liikunta

Punnerrusten opettelu tavaksi. Avokki teippasi puolestani uuninmuuriin maalarinteipin, jossa lukee tikkukirjaimin "punnerra", sen voimin olen punnertanut kaksi puolikasta punnerrusta päivässä! :D Tavan opettelu ensin, siitä se lihaskunnon kasvukin sitten lähtee.

Säännöllisempi kävelyillä käynti eikä vain milloin sattuu, jos parkkipaikalta määränpäähän sattuu olemaan matkaa. Leeni Peltosen Valvomo-kirjassa sanottiin, että vähintään 30 minuutin kävely alkuillasta parantaa unen laatua ja helpottaa heräämistä seuraavana aamuna. Oon pitänyt kirjaa liikunnasta ja tällä satunnaismenetelmällä en saa riittävän usein liikuntaa.

Harkintaan punttisalilla käynti. Kenen kanssa, missä, millä rahalla? Lähtisköhän avokki seuraksi? Tämä lähti siitä kun olin yläkoulun poikien liikunnassa sijaisena (joo, älkää kysykö), missä palloilun ohella oli myös hieman punttisalia joillakin oppilailla. Tyttöjen liikkamaikalla oli päävastuu, mutta minä palloilin siellä mukana, hauskaa oli punttislaitteissa! Siis täytyy kyllä todeta, että huononakin opettajan liikuntatunnilla on hauskempaa kuin mitä keskivertona oppilaana ikinä oli...

Raha ja työ

Lisätienestit sallittu. Vaikka työnteosta menee moni muu juttu solmuun, olen saanut yläkoulusijaisuuksista virtaa, hauskaa siellä on. Vaikka sijaisen osuus on kyllä usein melko paskamainen, et tunne oppilaita ja sisältöön ei ole aikaa tutustua ennen kuin tunti alkaa. No, ainakin kehittyvät takavarikointitaidot huippuunsa kun siellä pulpettien lomassa kierrellessä tulee poimittua milloin mitäkin juomia ja elektroniikkaa talteen.

Työssä vaadin pikkutarkkaa raportointia, muuten jäävät kouluasiat päähän pyörimään. Opettajat eivät välttämättä raportoi Wilmaan kehujani ja huomautuksiani kovinkaan tarkasti, mutta oma pääni tyhjenee siinä mukavasti, kun saan laittaa päivän päätteeksi paperille, miten kaikki meni. Eräänlainen arkea parantava rutiini kai tämäkin.

Rahaan liittyy myös lainojen järjestely. Ilmeisesti olen saamassa asuntolainalle ajaksi 25 vuotta ja lyhennys jäisi niinkin pieneksi kuin 155 € / kk. Minusta pienen lainani venytys pitkälle ajalle tuntui järkevältä, kun kerran joka tapauksessa olisin hakemassa yrityslainaa.

Ja se yrityslaina, toivottavasti järjestyy! Isommat ympyrät, täältä tullaan!

Uni

Jatkan opettelua, tarkoituksena herätä viimeistään klo 8 joka päivä. Tähän mulla onkin sitten tsiljoonat eri varmistelusysteemit... Koulusijaisuudet ja muutamat muut poikkeukset on vaatineet heräämistä jopa aiemmin, mikä on aiheuttanut univelkaa ja rytmi mennyt sekaisin. Tavoitteena kellojen käännön aikaan alkaa herätä klo 7.

Yliopisto

Kerran viikossa yliopistolla ei ihan riitä, opintotuen lakkautus uhkaa. Haluan oppia, ja haluan myös saada opintolainan ja opintorahan käyttööni vielä keväälläkin. Siispä olisi aika selvittää, mikä viikonpäivä olisi viikon toinen koulupäiväni.

Olen myös onnistunut palauttamaan yhden tehtävänkin. Ehkä vielä opin käymään kursseja tavallisesti muiden mukana enkä ja voisin jättää tenttimisen yms. suoritustavat taustalle.

Haaveet

Kaikenlaisesta olen haaveillut, mitä en ole uskonut voivani saavuttaa. Ostin ison määrän tusseja ja aloin taiteilemaan. Noin vaan, hetken mielijohteesta! No, ei se nyt ihan niin mennyt, olin kyllä useamman kuukauden hautonut hankintaa ennen kuin ostin. Myönnän, että petyn suuresti ellen saakaan mitään aikaan. Toiveena olisi saada tehtyä vähintäänkin joulukortteja läheisille, mutta ehkä ihan jopa "oikeaa taidetta" myyntiin. Ideoita on moneen lähtöön...

"Minireenit" soitossa ovat nykyään osa arkeani. Viimeisen kuukauden aikana olen räpeltänyt niin sähkökitaraa, viulua, tinapilliä, pianoa kuin haitariakin. Tämän paljastaa seuranta, jota olen onnistunut pitämään. Aikaa soittamiseen on mennyt ehkä 15-30 min kerrallaan 3 kertaa viikossa ja joka kerralla eri soitin, mutta jotain se on jo sekin! En selvästikään edelleenkään kykene harjoittelemaan, mitä minun oikeati pitäisi, mutta kaikennäköinen räpeltäminen avokin perässä näköjään onnistuu. Esim. tinapilli hänen jäljiltään ruokapöydällä -> minäkin soitan. Sähkis hänen soitossaan ja kysyy haluanko kokeilla -> päädyn opettelemaan Trooperia sooloineen päivineen. Haaveilussa ja itsensä kehittämisessä taso 2 sisältää suunnitelmallisuuden ottamista mukaan harjoitteluun. Kun vaan keksisi, mitä ja miten, niin että onnistuisin! Että jos vaikka jouluksi se Trooper ja kesäksi Master of Puppets? Onnistuiskohan se? Neljänä päivänä viikossa vartti kerrallaan, viulut ja pianot vähemmälle ja kitara enemmälle? Ehkä vähän liian uskaliasta, vaikka mua kuinka ajaakin eteenpäin halu oppia ja siinä sivussa vähän päästä lesoilemaan...

Yleistä

Pidän tehtävälistat ja muistiinpanot entisellä tasollaan. Wunderlist-sovellus toimii minulla, vaikka vielä siinäkin on opettelua, että saisin parhaan hyödyn irti. Kaikki on laitettava muistiin, mitä päähän tulee. Myös bullet journal -tyyppinen muistikirjani on kovassa käytössä. Nyt vaan näistä pidettävä kiinni, ei saa lipsua systeemistä toiseen vaan samoissa on pysyttävä, vaikka kuinka siintäisi näköpiirissä joku mukamas maailman paras taas uusi systeemi.

Mukavaa viikkoa, porskutetaanpa eteenpäin vaikka kuinka sataa ja on harmaata! :)

3 kommenttia:

  1. Heippa,
    Laitanpa tämän viestin tänne, niin ei jää sinulta huomaamatta. :)

    Olin tänään psykiatrisen sairaanhoitajan tutkimuksessa liittyen Asperger-epäilyyn. Palasin sieltä hämilläni. Minua ei tyrmätty, mutta hoitaja oli sitä mieltä, että minulla saattaisikin olla ADD. Tätä vaihtoehtoa en ollut tullut aiemmin ajatelleeksi, koska päähuolenaiheeni olivat juuri sosiaaliset vaikeudet. Monet hoitajan esittelemistä piirteistä kuitenkin tuntuivat tutuilta, ja hänen mukaansa myös keskittymishäiriöihin saattaa liittyä sosiaalisia ongelmia.

    Minulle varattiin aika parin tunnin ADD-tutkimukseen, joka on onneksi jo ennen joulua. Aspergeriakaan ei vielä suljettu pois, mutta pääsen siihen liittyen psykiatrin vastaanotolle vasta ensi vuoden puolella. Hoitajan mukaan on kuitenkin suunnilleen yhtä suuri todennäköisyys, että olen neurologisesti normaali, kuin että minulla on jompi kumpi näistä häiriöistä. Hän sanoi, että päällisin puolin vaikutan normaalilta ja että olen kognitiivisesti lahjakas, mikä kompensoi vaikeuksiani.

    Nyt tekisi mieli lukea lisää ADD:stä. Onko sinulla suositella jotain hyviä lähteitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vitsit, jäi silti kommentti pitkäksi aikaa näkemättä! En käynyt blogissani hetkeen, näköjään...

      Just keskustelin yhden kaverin kanssa tästä asperger-asiasta. Monesti ne menee tosiaan sekaisin. Itekin luulin monia sosiaalisia hankaluuksia as-piirteiksi, mutta ne saattaa kai kuitenkin selittyä tällä. Ja toisaalta se, että on päättelyltään erilaiset aivot kuin muilla, ei auta asiaa. Kaveri kysyi, näenkö as-tutkimista omalla kohdallani tarpeellisena, en tällä hetkellä. Ajattelen, että piirteitä on yhdestä sukuhaarasta, mutta hyvin lievästi.

      Lähteistä... Siis valitettavasti kaikki mun lähteet on enemmän tai vähemmän sekalaisesti eri kirjanmerkeissä. (Plus ylikuormitun heti kun yritän ajatella asiaa lähemmin...) Suosittelisin ehkä englanninkielistä How to ADHD -tubekanavaa, etsimään FB-ryhmiä, tekemään testit joita suomeksi netistä löydät. Yleisesti ottaen paljon menee adhd- ja add-jutut sekaisin ihmisten piirteissä eli lue vaan molemmista. Diagnoositkin kai nykyään jotenki yhdistetty. Päivi Tasala ja Katri Manninen myös kirjoittaneet blogeissaan aiheesta, mutta en muista enää sisältöä tarkemmin... yritän sanoa, että en osaa sanoa ovatko mitenkään ylivertaisia muihin verrattuna. Sit on pari suomeks kirjotettua kirjaa, joita en oo lukenu, esim. Elämää adhd:n kanssa (ehkä?), josta löytyy erilaisia elämänkokemuksia.

      Sori sekavuus, nyt on itsenäisyyspäivän keikkaputki eli aamuheräämisiä -> univelka -> välinpitämättömyys selkeydestä ja kirjotuksen ulkoasusta...

      Ja jos et jo syö, niin osta heti omega 3:a ja huolehdi muutenkin, että on vitamiinit kohdillaan. Pienikin apu omaan oloon on apu.

      Poista
  2. Kiva kun vastasit – ei ollut ollenkaan liian sekavaa! Kiitos vinkeistä. Tuo How to ADHD-kanava onkin tuttu, ja sieltä olen saanut hyviä vinkkejä jo ennen tätä epäilyä. Heh. Oikeastaan mitä enemmän tätä mietin, sitä oudommalta tuntuu, etten aiemmin ajatellut, että kyseessä voisi olla ADD. Sosiaaliset vaikeudet taisivat viedä huomioni. Toisaalta näitä miettiessä on aina riski vahvistusvinoumaan: kun epäily herää, alkaa huomata aiempaa enemmän sitä vahvistavia piirteitä ja mahdollisesti jopa tiedostamattaan muuttaa omaa käyttäytymistään sen mukaisesti. En malta odottaa tutkimusten jatkumista, että saisin varmuuden asiasta. ADD tarjoaisi loogisen ja lohdullisen selityksen monelle asialle, jonka kanssa olen viime vuosina kamppaillut, ja luulen, että se olisi myös "kivempi" diagnoosi kuin se asperger.

    Omega-3:t nautin pellavansiemenrouheena aamupuuron joukossa – silloin kun rouhe ei ole kaapista loppu. Syksyn aikana ruokahuoltoni on tosiaankin mennyt hiukan retuperälle. Huonommin syöminen näkyy tietysti heti jaksamisessakin, jolloin kaupassa käyminen on entistä vaikeampaa. Kamala noidankehä! Onneksi olen saanut itseäni taas vähän niskasta kiinni, ja osaan jälleen hiukan paremmin ennakoida ruuan loppumista.

    VastaaPoista

Piristähän päivääni kommentilla! :)