Jaa-a, ja taas mennään, pohdintojen pariin nimittäin. Tai jos tarkkoja ollaan, niin suoraan lopputulemien äärelle.
Sanotaan, että tavoitteensa on hyvä konkretisoida ja vaikka sanoa ääneen, jotta ne toteutuisivat.
- Olen kuitenkin oppinut netistä ja käytännöstä, ettei tavoitteitaan saa sanoa ääneen, sillä muuten sosiaalisen palkinnon saa jo ennenaikaisesti. Unelmakartat ja muut hömppäsignaalit alitajunnalleen kuitenkin ovat ihan hyvä juttu, samoin salaiset omat motivaatiolistat muistutukseksi puuhien syistä, vaikkapa piiloon vaatekaapin oven sisäpinnalle kiinnitettyinä. Erityisesti minun kaaoksentäyteisessä elämässäni olisi tärkeää olla liikoja puhumatta, kun tulee niin helposti teilatuksi ajoittaisen häsellyksen, lykkäämisten ynnä muiden vuoksi.
- Esimerkki: fysiikan alalla mulla on niin huikeita haaveita, ettei niitä vaan voi sanoa ääneen. Ainoa mitä sanon, on ”sanokaa minun sanoneen, että jotain suurta tapahtuu vielä”.
Sanotaan, että ei ne suuret tulot vaan pienet menot.
- Minun elämässäni suuremmat menot näyttävät aiheuttavan motivaation nostaa tulojani.
- ”Törsäysmielialassa” ostelen herkemmin työvälineitä, palveluja ja materiaaleja, joiden avulla saan parannettua rahavirtojanikin.
- Huomion suuntaaminen isomman mittakaavan asioihin tuo minulle paremmin tuloja. Kituuttaminen vie voimia ja tappaa luovuuden. Aika on rahaa - hetki, jonka ajattelin pikkusummissa säästämistä, on poissa ajasta, jolla olisin voinut olla ajattelemassa suurten summien houkuttelemista.
Sanotaan, ettei miehissä ja naisissa nyt niin paljon eroa ole.
- Minä sanon, että miehet ovat eksakteja ja haluavat tavoitteenasettelussaan selkeän päämäärän. Naisten päämäärät ja toimintatavat ovat ennemminkin tilastollisten tieteiden parista. (Ainakin minun.) Siinä on iso ero. Kyllä, väitän näin ihan vaan koska ajatus kerran pälkähti päähäni enkä enää saa sitä pois. Ei mitään tieteellistä taustaa. Miehiä on ollut paljon helpompi ymmärtää sen jälkeen, kun aloin ajatella miehen olevan erityistapaus naisesta. :D Siis tietynlaiseen hormoonihuuruun/-huuruttomuuteen jumahtanut nainen, ikään kuin. No joo, ehkäpä joskus tulen siivoilemaan sanojani...
Muistikirjani ja kalenterini ovat kuulemma ihan hyvä harrastus ”kunhan niihin ei mene liikaa aikaa”.
- Minun väitteeni on, että tehokkuuteen pyrkiminen lopulta luo suurinta tehottomuutta. Mieluummin koko elinaika tehokkaasti kuin yksi asia! Minulle ison mittakaavan tehokkuus ei lopulta ole sitä, että tietty asia hoitui nopeasti. Tehokkuus on sitä, että yksi aikayksikkö tuo mukanaan mahdollisimman paljon oppia ja merkitystä. Siis yhtä elämääni kohden mahdollisimman monta haluamani kaltaista elämystä ja saavutusta mahdutettuna, niin paljon ”kaupanpäällisiä” kuin irti lähtee! Asiat, joita tehdessä väliin ei onnistu limittämään myös muita asioita siten, että kokonaisuus rullaa, eivät mahdu menoon mukaan. Ei mitään käkiä tähän pesään, kiitos! Tämä oli oikeastaan aika tärkeä oivallus, ja tuli mieleen tuossa samalla lauseita kirjoittaessani. Niinhän se on. Tällä hetkellä etsin tapaa opiskella ja tehdä työtä siten, etteivät opinnot tai työ olisi se käenpoika, joka työntää kaikki muut elämän osa-alueet pesästä ulos.
- Tietysti voi olla vaikeaa käsittää, että tehokkuuttani eniten parantava työväline samalla onkin aikasyöppö. Tällaista se vain on, kun toimii poikki tieteiden ja taiteiden alojen, ja ottaa jämätkin asioistaan ja ajatuksistaan hyötykäyttöön. Siinä on alitajunnalle paljon prosessoimista, enkä usko että pystyisin tietoisella järjellä pitämään tätä kaikkea hanskassa. Nimenomaan ideoiden ja tunteiden nappaaminen muistiin pitkin päivää on minusta erittäin olennaista. Siellä joukossa tulee esiin paljon ”seuraavia askelia”, joita en olisi muuten hoksannut. Itsensä kuunteluun on tietysti paljon eri keinoja, tämä on minun. En olisi lapsen seurassa kuuntelematta häntä ainakin välillä aktiivisesti - miksi olisin itseni seurassa kuuntelematta itseäni aktiivisesti, erikseen asialle aikaa ottaen, moneen kertaan pitkin päivää?
Sellaista jälleen yön tunteina. Lisäyksenä vielä, että yhä useammin mieleeni on tullut nettipresenssini siivoilu, myös puolianonyymin. Sekavia ex tempore -höpötyksiä ja raha-asioidensa levittelyä - viisas ihminen pitäisi molemmat yksityisinä asioinaan. Tarkoittaa, että tässä blogissa vähintään sisällön siivoilu on ohjelmassa seuraavan vuoden aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Piristähän päivääni kommentilla! :)